Meidän arki

Miksi meille ei tule enempää lapsia?

”Syntyvyys laskee suomessa” ovat huutaneet eri mediat viime viikkoina. Syntyvyys on laskenut nyt seitsemän vuotta peräkkäin. 2017 lapsia oli 1,49 naista kohden, joka on kaikkien aikojen matalin lukema.

Aloin miettimään syitä miksi meille ei tule enää enempää lapsia ja pohdin myös yleisellä tasolle syntyvyyden ongelmia.

Miksi meille ei tule kolmatta lasta?

Kaksi olennaisinta syytä miksi meille ei tule enempää lapsia ovat hyperemeesi ja allergiat.

Hyperemeesi

Kaksi kertaa tämän asian läpikäyneenä jo ajatus uudesta raskaudesta saa minut voimaan pahoin. Nuo kaksi raskautta ovat olleet elämäni fyysisesti ja henkisesti pahimpia aikoja. Sitä on vaikea kuvailla millaista on oksentaa 30 kertaa päivässä. Nälkä tuntuu kovana fyysisenä kipuna. Kaikki hajut oksettavat (jopa oman miehen ja lapsen ominaistuoksu). Pienikin hipaisu (kuten omat hiukset) kasvoilla aiheuttavat hillittömän oksennusrefleksin. Suihkussa käyminen on tuskaa, koska vesipisarat kasvoilla saavat saman oksennusrefleksin aikaan. Voimat ovat niin loppu, että sängystä nouseminen tuntuu mahdottomuudelta. Tunnet valtavaa syyllisyyttä, koska et pysty nauttimaan raskaudesta millään tavoin. Pahimpana hetkenä mietit, että jos tulisi keskenmeno, niin ainakin oksentaminen loppuisi. Et voi katsoa edes kuvia ruoasta ilman, että oksennat seuraavaksi holtittomasti. Oksentaminen tekee erittäin kipeää, kun sitä on tehnyt satoja kertoja. Ajattelet ettet voi mitenkään selvitä tästä hengissä.

JOS haluaisin miettiä lasta numero kolme, niin minulle tulisi luvata hyperemeesiksen täydellinen hoito. Siihen kuuluisi suora yhteys sairaanhoitoon ja, että minun olisi edellisten hyperemeesiraskauksien tiedettäessä, suora pääsy tiputukseen (ilman niitä pitkiä jonoja ja vähättelyä). Jos joku pystyisi lupaamaan, että sairaanhoito hoitaisi hyperemeesistäni aktiivisesti enkä jäisi kotiin viikoiksi pohtimaan, koska kehtaan soittaa taas sairaalaan, voisin asiaa ehkä harkita…. jos meillä ei olisi myös muita syitä olla hankkimatta lisää lapsia.

Allergiat

Kaksi kertaa moniallergisia lapsia. Haluanko oikeasti pelata venäläistä rulettia ja ampua vielä kerran? En. Jos ensimmäinen lapsi on moniallerginen, on 75 % todennäköisyys, että seuraavakin on allerginen. Eli neljästä lapsesta yksi voisi olla ”normaali”. Todennäköisyydet eivät ole kovin imartelevat. Nykypäivänä ei tiedetä keinoja millä voisi ennaltaehkäistä allergioiden syntyä raskausaikana, joten melko heikolta tilanne näyttää meidän lisääntymisen suhteen. Voin myöntää, että en usko jaksavani tätä kaikkea vielä kolmannen kerran. Vaikka Siljan kohdalla asiat tajuttiin jo aikaisessa vaiheessa ja asiaan pystyttiin puuttumaan ajoissa, ei se silti ole poistanut sitä asiaa kuinka rankkaa tämä on ollut.

Tiedän perheitä, jotka ovat päätyneet lapsiluvussa yhteeni, koska arki on ollut niin raskasta allergisen lapsen kanssa. En ihmettele asiaa yhtään. Vauvan tulo yksistään on jo valtava muutos elämään ja, jos siihen lisätään vielä allergiat, jotka tuovat moninkertaisena valvomiset ja erilaiset vaikeudet, on täysin ymmärrettävää, että allerginen vauva-arki voi aiheuttaa jopa traumoja. Lisäksi tukea saattaa olla erittäin vähän tarjolla eikä lähipiirissä välttämättä ole ketään, joka olisi käynyt saman läpi. Olo on usein yksinäinen ja epätoivoinen.

Mikä avuksi syntyvyyteen?

Päättäjät tuntuvat haluavan lisää veronmaksajia, mutta tiukemmilla ehdoilla. Äidit halutaan töihin. Eräs poliitikko totesi, että Suomen pitkät äitiyslomat ovat vanhoillinen tapa ja nyky-yhteiskunta tarvitsee kaikki töihin. Itse olen pitänyt pitkiä äitiys- ja vanhempainlomia edistyksellisenä asiasta, josta Suomi voi olla ylpeä. Ilmeisesti olinkin aivan väärässä (poliitikkojen mielestä). Itse olen halunnut lapsia ja ajatuksena on ollut, että jos saan lapsia, voin myös nauttia heistä ensimmäiset vuodet kotona. Olen siis tehnyt lapsia, jotta voin olla heidän kanssaan. En ole tehnyt lapsia isänmaallisuuttani ja synnytystalkoiden vuoksi. Joten minun kohdalla:  ”Tarvitsemme lisää veronmaksajia. Lisääntykää ja menkää töihin.” ei toimi.

Asenteiden muutos ja konkreettista apua

Äitimyytti alkaa pikkuhiljaa murentua, joka on aivan loistava asia. Äidit uskaltavat sanoa, että tämä äitiys on muutakin kuin hellepäiviä ja pitkiä päiväunia. Tämä on todella rankkaa ajoittain. Lisäksi me äidit olemme aika yksin välillä näiden asioiden kanssa. Se, että kerrotaan millaista elämä pahimmillaan on (ruuhkavuodet, vuosien katkonaiset yöt, synnytyksen jälkeiset masennukset, parisuhdekriisit, päiväkotirumbat, taloushuolet, sairastelut, hankalat VAIHEET, joita on aina, yksinäisyys jne…) ei varsinaisesti tee nuorille kovin positiivista kuvaa perhe-elämästä. Asioista kuitenkin pitää ja täytyy puhua.

Seuraavaksi voisikin miettiä mikä auttaisi perheiden stressiin, kiireeseen ja jaksamiseen. Tarvitaan konkreettista apua. Vanhemmat voivat olla todella yksin, jos tukiverkosto on pieni. Avunpyytämisen kynnys voi olla myös iso. Päättäjien olisi ehkä hyvä miettiä miten lisätä perheiden hyvinvointia, jotta lisääntyminen saataisiin hieman houkuttelevammaksi. Niin, että lapsen tulo ei automaattisesti tarkoittaisi isoja taloudellisia mullistuksia, oman jaksamisen viemistä äärirajoille ja jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, kun yrittää yhdistää lapset ja työn. Kun perheet voisivat paremmin, puheeksi saattaisi tulla enemmän ne positiivisemmat asiat lapsiperhearjessa.

Päiväkodit

Päiväkotiryhmien suurentaminen ei ole ainakaan tehnyt lisälapsien hankkimisesta yhtään houkuttelevampaa. Äidit halutaan nopeammin töihin, jolloin myös lapset tulevat menemään aikaisemmin päiväkotiin. Ryhmät ovat nyt jo liian suuria ja oma huoli on ainakin iso miten omat lapseni siellä pärjäävät. Jos kerran halutaan ihmiset töihin, ei kärsijöinä kuuluisi olla lapset. Hinta ei saa olla pienten lasten hyvinvointi.

Työelämä+perhe

Uskon, että moni stressaa työ-päiväkotirumbaa. On vietävä ja haettava lapsia päiväkodista, käytävä töissä ja mahdollisesti luotava uraa, kuskattava lapsia harrastuksiin, ehkä harrastaa itse, ottaa omaa aikaa ja ottaa aikaa parisuhteelle. Tämä on aikamoinen paletti hallittavaksi. Jos tuntuu nyt jo, että työ uuvuttaa ilman lapsia, ajatus siitä, että mukaan arkeen tulisi pari lasta, voi olla melko ahdistava. Suomea on monesti moitittu siitä, että täällä ei olla tarpeeksi joustavia, jotta työelämän ja perhe-elämän yhdistäminen olisi helpompaa.

Ruotsissa on tehty osa-aikatöiden ja perhevapaiden yhdistämisestä kannattavampaa ja siellä homma tuntuu (ainakin lukemani perusteella ) toimivan.

”Ruotsissa laki takaa vanhemmille oikeuden tehdä 75-prosenttista työaikaa. Lyhyemmän työviikon tekeminen on kannattavaa, koska sillä tavoin vanhempainraha riittää pidemmäksi ajaksi. Jos vaihtaa esimerkiksi kuukauden vanhempainvapaan 50 prosentin työaikaan, saa kaksi kuukautta osa-aikapalkkaa ja 50 prosentin päivärahaa. Ruotsissa vanhempainrahaa voi nostaa jopa siihen asti, kun lapsi täyttää 12 vuotta.”

Ruotsissa kannustetaan siis osa-aikatyön ja taloudellisen kannattavuuden kanssa vanhempia palaamaan töihin. Tämä helpottaa työelämän ja perhe-elämän yhdistämistä. Suomessa on myös mahdollista tehdä osa-aikatyötä, mutta tuolloin taloudelliset menetykset ovat suurempia kuin Ruotsissa. Esimerkkinä ruotsalainen äiti, joka tekee 70% työajasta saa 90% kokopäiväisestä palkasta, kun taas suomalainen äiti tekee 83% työaikaa ja saa siitä 83% kokopäiväisestä palkasta.

Lähteet:
Yle uutiset Ruotsin osa-aikaisuus toimii työelämässä
Aamulehti Ruotsi voittaa Suomen lapsiperheiden etuuksilla
(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

Äidit huonommassa asemassa

Paljon puhutaan perhevapaauudistuksesta. Esityksissä annettaisiin äidille mahdollisuus olla kotona 10-12kk, jonka jälkeen joku muu perheestä jäisi kotiin. Näin työnantajat tietäisivät, että naisen tulo raskaaksi ei tarkoittaisi kolmen vuoden poissaoloa työelämästä.  Tässä kohtaan kuitenkin viedään valinnanvapaus perheiltä siitä kuka haluaa kotona olla. Se on fakta, että äitiyslomat ovat kalliita työnantajille. Mitä pienempi yritys sitä suuremmat ovat kustannukset. Miltä kuulostaisi, että tähän rahalliseen puoleen vaikutettaisiin niin, että äitiyslomat eivät olisi niin suuri taloudellinen taakka yrityksille? Tämä toki maksaa. En usko, että nykyiset ajatukset perhevapaauudistuksista houkuttelevat ihmisiä tekemään enemmän lapsia. Ne voivat tehdä vanhemmista tasa-arvoisempia työelämässä, mutta uudistus tuskin saa syntyvyyttä nousuun.

Raha

Kukaan tuskin tekee lapsia tukien vuoksi, mutta rahan vähyys voi vaikuttaa ajatuksiin lapsien hankkimisesta. Tutkimustuloksissa selvisi, että monet kokivat oman taloudellisen tilanteen sopimattomana lapsen hankinnalle. En ihmettele. Kolmas syy miksi me emme halua enempää lapsia on raha. Kolmas lapsi vaatisi jo pelkästään enemmän asuintilaa. Pääkaupungissa tuntuu olevan ainoastaan erittäin hyvätuloisten etuoikeus saada enemmän lapsia ja asua samaan aikaan väljemmin. Täällä neliöiden hinnat ovat niin päätähuimaavia, että ajatus ei todellakaan houkuta. Ja koska nykyihmiset ovat mukavuudenhaluisempia, niin harvoja enää houkuttaa ajatus viisihenkisestä perheestä 50 neliön asuintilassa. Samaan aikaan taas maaseudulla talojen hinnat ovat alhaisempia, mutta työllisyys voi olla epävarmaa. Tämäkään asia ei ole siis kovin yksinkertainen. Lapset kuitenkin maksavat. Heidän vaatteensa, ruokansa, harrastuksensa ja asumisensa maksaa. Jokainen määrittää millainen on oma optimaalinen taloudellinen tilanne, missä on mukava olla lasten kanssa.

Syitä on varmasti lukemattomia miksi ihmiset eivät halua lapsia tai enempää lapsia. Keinoja varmasti niiden muuttamiseen on paljon. Nämä olivat vain minun ensimmäisiä ajatuksia mikä mättää ja mikä voisi ehkä auttaa. Näitä asioita voisi pohtia sivutolkulla, mutta ehkä parempi vain tehdä pintaraapaisu. Tulevaisuus näyttää mihin Arkadianmäen ihmiset pystyvät ja jatkuuko sama trendi vai saataisiinko meille vauvabuumi aikaiseksi. Meidän lapsiluku on kuitenkin nyt tässä mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

P.s näillä näkymin pystyn tekemään kirjoituksen isien näkökulmasta allergia-arjesta. Odottelen vielä muutamia vastauksia ja pääsen hommiin. Jos joku isä vielä haluaa vastata muutamaan kysymykseen liittyen lasten allergioista ja arjesta, laita viestiä: lapsentyhjalautanen@gmail.com

Spread the love
  • 20
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
    20
    Shares
Tagged , , , , , , , ,

About Raisa

Hei olen 29 -vuotias, kahden moniallergikko lapsen äiti. Ammatiltani olen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Haluan, että lasten allergioista ja siitä mihin kaikkeen se vaikuttaa yhdessä perheessä, puhuttaisiin nykyistä enemmän. Blogissa kerron meidän arjesta ja taistelusta allergioiden parissa. Samalla annan vinkkejä, joita olen kerännyt niin ollessani äitinä moniallergisille lapsille kuin työnikin puolesta. Pystyt seuraamaan blogia Facebookissa: lapsen tyhjä lautanen ja Instragramissa lapsen_tyhja_lautanen.
View all posts by Raisa →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *