Meidän arki

Kiitos isä

Kahdeksan vuotta sitten 19.11.2010 isäni kuoli lyhyen ja rajun sairauden saattelemana. Näin hänet viimeisen kerran 2010 isänpäivänä, kun jätimme toisillemme hyvästit.

Minulla ja isälläni on ollut erityisen läheinen suhde. Hän on kasvattanut minut yksin. Me olimme vain me. Isä ja tytär. Minä menetin hänet aivan liian aikaisin 22 -vuotiaana.

Surutyötä tekee vuosi vuoden perään. Kipu helpottaa, mutta ikävä jää. Nyt tuntui oikealta ajalta kiittää isää. Jos tietäisin postinumeron, lähettäisin tämän sinne taivaaseen. Nyt lähetän tämän nettiavaruuteen isäni muistolle.

Kiitos isä

Kiitos, että et ollut täydellinen. Opetit minulle, että jokainen ihminen on omanlaisensa. Vaikka ei olisi täydellinen, ei ole huono. On hyvä juuri sellaisena kuin on.

Kiitos, että rakastit minua. Hyväksyit virheeni ja annoit tarvittaessa anteeksi.

Kiitos, että pystyit tarjoamaan pienelle tytölle elämän myllertäessä tukea, vakautta ja turvaa.

Kiitos, että luit viimeisillä hetkillä kirjeeni ja olit siitä niin kiitollinen.

Kiitos, että viimeisen kerran, kun näimme, kiitit minua, halasit ja lupasit, että vielä me tapaamme siellä toisella puolella.

Kiitos, että viimeisillä hetkinä et katunut mitään tai ollut katkera. Olit huolissasi vain yhdestä asiasta: minusta.

Kiitos, että tarjoutuessani muuttamaan sairastumisesi myötä luoksesi, halusit minun vain jatkavan opiskelujani.

Kiitos, että päästit irti tästä maailmasta ilman minua. Sinä tiesit, että minä olisin ollut liian nuori, liian kokematon ja liian hauras kokemaan lähtösi yhdessä. Uskon, että päästit irti, jotta minä säästyisin. Sinä käskit käydä työharjoitteluni loppuun. Työharjoittelu loppui perjantaina klo 14. Sinä päästit irti klo 14.10 minun ollessa matkalla juna-asemalle sinun luoksesi.

Kiitos, että opetit minulle niin paljon. Kiitos, että rakastit minua. Nämä asiat kantavat nyt tässä kaoottisessa lapsiperheessä, jossa minä olen välillä hukassa. Uskon, että niin olit sinäkin hukassa välillä minun kanssani.

Olisin halunnut voida jakaa nämä hetket lasteni kanssa sinun läsnä ollessasi. Uskon kuitenkin, että me jaamme nämä hetket sumuverho meidän välissä. Olet kuitenkin täällä kanssamme, mielessämme, sydämessämme ja näen sinut aina välillä, kun katson poikaani.

Kiitos isä.

Rakkaudella tyttäresi.

Spread the love
  • 102
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
    102
    Shares

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *