Meidän arki

Jos en olisi äiti

Huomasin, että blogeissa kiertää postausaihe ”jos en olisi äiti”. Tämän lauseen kuultuani mieleeni nousi saman tien monta kohtaa: nukkuisin, rentoutuisin, lukisin kirjoja ja eläisin stressittömämpää elämää. Mutta jos minä en olisi äiti, en olisi äiti kahdelle aivan mahtavalle lapselle. En olisi äiti kahdelle moniallergiselle lapselle.

Jos en olisi äiti

Allergiatietouteni olisi aivan surkea.
Kuuluisin niihin ihmisiin, jotka sanovat muille allergialasten vanhemmille ”onneksi se on vain allergiaa”. Sanoisin noin, koska minulla ei olisi mitään käsitystä tämän asian laajuudesta. Pitäisin allergioita yksinkertaisena asiana.

En tietäisi näin paljon ravitsemuksesta, maitohappobakteereista, suolistosta jne…
Olisin täysin tietämätön lisäaineista, ympäristömyrkyistä ja erilaisista bakteereista. Olisin täysin tietämätön kuinka paljon ravitsemus voi vaikuttaa ihmisen terveyteen. En tietäisi kuinka ihmeellinen ja mahtava elin ihmisen suolisto on. Tätä listaa voisi jatkaa, vaikka kuinka pitkälle.

En olisi valvonut näin paljon enkä olisi höyryttänyt kymmeniä kiloja kukkakaalia ja kesäkurpitsaa.
Kärsin uniongelmista, kun olin töissä, joten en voi sanoa, että nukkuisin todella hyvin. Mutta luultavasti nukkuisin paremmin kuin nyt. Uniongelmia ei tällä hetkellä varsinaisesti ole. Sitä nukkuisi, jos voisi.

Kuvaaja: Milja Alanen. Meidän Perhe lehti.

Pitäisin ruokaa yksinkertaisena asiana.
En tietäisi kuinka tuskastuttavaa niinkin normaali ja yksinkertainen asia kuin ruoka voi olla. En tietäisi kuinka vaikeaa voi olla sopivan ruoka-aineen löytäminen ja millaisia oireita epäsopiva ruoka voi tehdä. Minulla ei olisi käsitystä millaista on elää, kun elämä pyörii pitkälti lapsen ja ruoan ympärillä.

Tekisin päivässä maksimissaan yhden ruoan, en kolmea.
Ja kävisin ravintoloissa ekstemporee enkä soittelisi niihin etukäteen kysyäkseni onko teillä meille sopivaa ruokaa.

En tietäisi kuinka invalisoiva raskausaika voi olla.
En tietäisi millaista on olla todella kipeä yhdeksän kuukautta. En myöskään tietäisi sitä tunnetta minkä tuntee, kun katsoo ultraäänilaitteen ruutua. En tietäisi kuinka se huoli syttyy sinä hetkenä, kun raskaustestissä on kaksi viivaa. En tietäisi millaiselta tuntuu, kun pieni ihminen liikkuu ja kasvaa sisälläni.

En tietäisi kuinka uskomaton ja voimaannuttava kokemus synnytys voi olla.
Todennäköisesti pitäisin sitä edelleen pelottavana ja ahdistavana asiana.

En olisi tavannut aivan mahtavia äiti-ihmisiä.
Myös muutamat allergialasten äitien tapaaminen olisi jäänyt väliin. Nyt minun elämääni rikastuttaa aivan mielettömän upeat ihmiset.

Olisin todennäköisesti töissä edelleen keskolassa ja haaveilisin äitiydestä.

Kuvaaja: Milja Alanen. Meidän Perhe lehti.

Matkustelisin, mutta en osaisi arvostaa tiettyjä yksinkertaisia asioita
kuten yksin vessassa/suihkussa käymistä, hiljaisuutta, kotoa pois pääsemistä, lämmintä kahvia ja itseni seuraa.

En olisi oppinut itsestäni näin paljoa niin hyvässä kuin pahassa.
En tietäisi kuinka pitkät hermot minulla voi olla, jotka saattavat kuitenkin seuraavana päivänä olla uskomattoman lyhyet. En tietäisi, että voisin rakastaa näin paljoa. Enkä tietäisi miltä tuntuu olla näin huolissaan jostakin.

En kokisi näin paljoa syyllisyyttä.
En miettisi ruutuaikoja, käytettyä aikaa Facebookissa, ulkoilun määrää ja en kokisi huutamisesta näin huonoa omaatuntoa.

En olisi voinut antaa vertaistukea muille.
En olisi osannut auttaa ja lohduttaa läheisiäni heidän vaikeina hetkinä liittyen vanhemmuuteen tai allergioihin.

En pitäisi tätä blogia.

En todellakaan voi sanoa katuvani lapsiani, vaikka todella rankkaa välillä onkin. En kuitenkaan voi täysin samaistua lauseeseen: ”päivääkään en vaihtaisi pois”. Mieleen tulee pari päivää, jotka mielelläni voisin vaihtaa vähän helpompiin.

Onneksi minun ei tarvitse enempää miettiä tätä aihetta. Minä olen äiti ja erittäin onnellinen siitä.

Spread the love
  • 28
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
    28
    Shares

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *