Tämä teksti tulee nyt tällaisella oksentamistyylillä eli puhtaasti suoraan mielestä ja sydämestä. Tänään oli taas sellainen aamu. Aamu kun heti herättyään miettii, että voisiko olla jo ilta. Onneksi näitä aamuja ei ole joka aamu, mutta inhottavia nämä ovat joka tapauksessa. On erittäin vaikea kestää vuodesta toiseen oireilevaa lasta. Kipeää lasta, joka lapsen kyvyn mukaan yrittää siirtää pahaa oloansa pois omasta…
Tämä aihe on ollut mielessä kahdestakin syystä. Ensinnäkin Vauhtihirmun elämää blogissa käsiteltiin juuri tätä samaa asiaa ja lisäksi otin totaalisen yli 24 tunnin irtioton arjesta. Oman ajan tärkeydestä on ollut muutenkin tarkoitus jo pitkään kirjoittaa. Oman ajan tärkeys Se kuinka paljon ja millaista omaa aikaa kukin perheellinen tarvitsee, on täysin yksilöllistä. Joku ei välttämättä kaipaa ollenkaan omaa aikaa vaan ammentaa…
Meillä vietettiin vihdoin viime sunnuntaina Siljan yksivuotisjuhlia. Tässä on teille vähän kuvia ja tunnelmia ihanalta päivältä. Laittelen myös linkkejä mistä olen reseptit löytänyt kaikettomiin herkkuihin. Tarjoiltavat Tämä kakku meinasi ajaa minut hulluuden partaalle. Halusin tehdä kakun, jota Oliver pystyisi myös syömään eli mm maidoton, gluteeniton, soijaton jne… Matkaan mahtui monta mutkaa, mutta pakko myöntää, että lopputulos oli kaunis ja hyvänmakuinen.…
Välillä on ihan hyvä ottaa iisimmin, joten nyt ihan vain päivitys siitä mitä meille kuuluu näin toukokuussa. Silja Silja tosiaan täytti vuoden äitienpäivänä. Hän ei vielä kävele, mutta luulen, että siihen ei mene enää kauaa. Hän rakastaa laitella asioita paikasta toiseen. Meidän televisiontaso on täynnä dupploja ja Siljan mielstä taaperokärryyn on ihana laittaa puupalikoita. Hän osaa taputtaa ja tunnistaa henkilöitä…
Muistot vuoden takaa Tämä päivä on tänä vuonna kolmella tapaa merkittävä. Tänään on äitienpäivä ja tyttäreni ensimmäinen syntymäpäivä. Muistot palaavat vuoden takaiseen äitienpäiväaattoon. Nyt on lupa muistella kätilön kasvoja, supistuksien kipuja, jännitystä ja uuden ihmisen odottamisen tunnetta. Tänä vuonna muistot ovat vielä kirkkaat, mutta vuosi vuodelta ne haalistuvat. Ne eivät koskaan unohdu, mutta enää niitä ei muista yhtä terävästi ja…
Toukokuu häämöttää jo ja samalla uhkaavasti meidän vauvavuoden loppu. Se herättää aivan valtavasti tunteita. Millainen vuosi meillä onkaan ollut! Vuoteen on sisältynyt niitä vastasyntyneen nuuskutteluita ja samaan aikaan tuntikausien itkuja. Lopulta todeten omaksi järkytyksekseni, että meillä asuu toinen allergikko. On ollut helpotuksen tunteita, kun oireet on saatu paremmin kuriin. Samalla kuitenkin huoli on lisääntynyt. Marraskuussa iski epätoivo imetysdieetin kiristyessä, mutta…
Oliverin merkittävä puheenkehityksen viivästymä Oliver täytti viime tammikuussa kolme. Hän on vauhdikas, kekseliäs, huumorintajuinen ja empaattinen pieni poika. Niin rakas ja täydellinen. Hän ei vain puhu. Oliver on nyt käynyt vuoden jo puheterapiassa. Vuosi sitten hän tuotti 3-4 sanaa. Nyt hän käyttää päivittäin noin kymmentä sanaa ja osaa toistaa noin kolmekymmentä, jotka me vanhemmat ymmärrämme. ”Kyllä hän oppii puhumaan.” ”Se…
(Oliverilla on merkittävä puheenkehityksen viivästymä, joten saimme hänelle lähetteen kuulontutkimukseen.) 5.30 herätys. Aamupala ja laittautuminen. 6.00 käyn herättämässä Oliverin. Kolme kertaa poika kääntää kylkeä. Neljännellä kerralla kannan sohvalle. Oliver karkaa takaisin sänkyyn. Mies menee pukemaan Oliverin. 6.15 herätän Siljan tissille. 6.25 minä ja Oliver ollaan autossa. (Mies lähti töihin ja mummo jäi Siljan kanssa.) 6.40 ollaan juna-asemalla ja 6.51 junassa.…
Olen tehnyt tässä viime aikoina pientä itsetutkiskelua. Olen löytänyt itseni monesti miettimästä erilaisia pelkoja. En ajattele näitä asioita päivittäin enkä edes viikoittain, mutta välillä ne pulpahtavat mieleeni. Onneksi rationaalisena ihmisenä ymmärrän myös pelkojen turhuuden. Minä päätän pitkältä mitä meillä syödään. Kontrolloin asiaa. Kontrollista luopuminen tietyissä tilanteissa on pelottavaa. Kun joku muu (kuin isä tai äiti) hoitaa lasta, en voi täysin…
Sieltä se taas pilkistää, nimittäin seuraava juhlapyhä. Juhlapyhät aiheuttaa meidän allergiaperheessä lisästressiä. Meillä juhlapyhät pyörii isosti ruoan ympärillä. Viime jouluna teimme lähes kaikki ruoat niin, että Oliver pystyi syömään meidän kanssa samaa ruokaa. Vaati paljon uusia reseptejä, mutta onnistui hyvin. Oli ihanan normaalia syödä kaikki samaa ruokaa. Palmusunnuntai lähenee uhkaavasti. Oliver on nyt kolmevuotias, joten haluan tuoda hänelle samoja perinteitä…