Allergiatietous

Isät ja allergia-arki

Kysyin kuukausi sitten allergisten lasten isien halukkuutta vastata muutamiin kysymyksiin liittyen allergia-arkeen. Ajatuksena oli, että saisin kirjoitettua isien näkökulmasta millaista on elää isänä perheessä, jossa on allerginen lapsi. Mielestäni tätä puolta on hyvä tuoda myös esille. Sain kaksitoista vastausta, joiden pohjalta tein yhteenvedon. Tämä ei tietenkään ole ”oikea” tutkimus, joten ei voida sanoa, että näin kaikki isät kokevat asian, mutta mielenkiintoisia ja avartavia vastauksia tuli. Kysymysten aiheina olivat vaikutus perhe-elämään ja parisuhteeseen, isien tuntema ulkopuolisuus, puolison jaksaminen, tasapuolisuus allergiaperheessä, oma jaksaminen ja tukeminen, erityiset huolenaiheet ja talous.

Taustat

Ikähaarukka vastaajien lapsissa oli vauvasta aina kahteentoista ikävuoteen asti. Pääasiassa vastaajilla oli alle viisivuotiaita lapsia. Puolella oli vain yksi lapsi ja muilla oli kaksi lasta perheessä. Muutamalla vastaajalla oli molemmat lapset allergisia. Kaikkien vastaajien lapset olivat moniallergikkoja. Suurimmalla osalla lapsien allergiat olivat epätasapainossa tällä hetkellä.

Vaikutus perhe-elämään

Kaikki vastanneet kertoivat, että allergioiden vaikutus perhe-elämään on ollut suuri. Vastauksista ilmeni, että vastanneet eivät olleet voineet kuvitella millaista elämä saattaisi moniallergisen lapsen kanssa olla. Vastaajat kokivat, että elämä pyörii pitkälti allergisen lapsen ja tämän ruoan ympärillä. Lähes kaikki vastanneet toivat esille matkustamisen vaikeuden ja tätä kautta allergiat rajoittavat paljon normaalia elämää. Vastanneet kokivat suurta tai kohtalaista stressiä aiheesta. Allergisella lapsella on myös vaikutus ei-allergisen sisaruksen ruokailuun, koska perheet haluavat tarjota mahdollisimman samanlaista ruokaa kaikille. Eräs perhe on homeiden ja allergioiden vuoksi joutunut vaihtamaan kotiaan. Pari vastaajaa toi esille myös käytöshäiriöt allergisilla lapsilla, jotka kuormittavat perhe-elämää.

”Lapsen allergiat tekivät elämästämme helvettiä noin suunnilleen hänen ensimmäisen elinvuotensa ajan. Nyt pikkuhiljaa asiaa voi jo hieman ajatella ilman, että se ahdistaa liikaa.”

Vaikutus parisuhteeseen

Kaikki muut paitsi yksi kertoivat, että allergioilla on ollut suuri kuormittava vaikutus parisuhteeseen. Osa kertoo, että puolison jaksaminen heijastuu suoraan parisuhteen tilaan. Kun toinen voi huonosti, voi myös parisuhde. Monet vastaajista kertoivat, että varsinkin alussa, kun allergiatilanne on ollut pahimmillaan, on vaikutus ollut erityisen suuri parisuhteeseen. Tilanteen helpotuttua on parisuhde myös parantunut. Monilla vastaajilla kuitenkin allergiatilanne ei ole hyvä tällä hetkellä ja he kertovat, että yhteistä aikaa puolison kanssa ei juurikaan ole. Illat saattavat herkästi mennä kipeän lapsen hoitamiseen tai sitten vanhemmat ovat niin väsyneitä, etteivät jaksa enää illalla panostaa parisuhteeseen. Esille tuotiin myös, että allergiat vaikeuttavat lapsen jättämistä hoitoon, koska läheiset eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta.

”Alkuvaiheessa, kun allergia diagnosoitiin ja yritettiin vasta päästä kiinni siihen mikä sopii ja mikä ei,
parisuhde oli todella kovilla. Yhteinen aika oli lähinnä vitsi ja kaukainen haave.
Myöhemmin, kun allergia-arjesta on tullut ”rutiini”, on parisuhde palannut ennalleen.”

Ulkopuolisuus

Vain kaksi vastaajista koki jääneensä jollain tasolla ulkopuolisiksi lasten allergia-asioissa.Ulkopuolisuuden tunteita esiintyi tilanteissa, joissa vanhemmilla oli eri näkemys allergioiden hoitamisessa. Tällöin isä on kokenut jäävänsä alakynteen päätöksenteossa. Osa vastanneista kertoo, että heidän allergiatietous on vähäisempää mitä puolisolla on. He ovat aika pitkälti sen varassa mitä lasten äidit heille ovat kertoneet.

”En koe jääneeni ulkopuoliseksi. Saan osallistua ja vaikuttaa. Vaikka vaimoni onkin pääosin asiaa hoitanut, niin olen pyrkinyt tukemaan, kuuntelemaan ja auttamaan päätösten teossa. Joskus tunnen hieman huonoa omaatuntoa, koska voisin varmaankin yrittää enemmän huolehtia asioista. Toisaltaan pyrin antamaan vaimolle mahdollisimman paljon vapaa-aikaa olemalla lapsen kanssa.”

Tasapuolisuus

Kolme vastaajista kertoo kokevansa, että perheessä on jaettu kaikki (myös allergioihin liittyvät asiat) tasan. Loput vastanneista kertovat, että epätasapuolisuutta on perheissä. Varsinkin lääkärikäynnit ja tiedon etsintä ovat usein puolison työtä. Vastaajat kertovat, että ovat yrittäneet jakaa tasapuolisemmin kotitöitä, mutta allergia-asiat ovat pitkälti puolisoiden hommaa. Osalla tähän on vaikuttanut se, että puoliso on lapsen kanssa kotona ja isä töissä. Isät ovat arjessa enemmän ”toimijoita” ja ovat ottaneet käytännön askareita kuten ruoanlaiton vastuulleen. Osa vastaajista kertoo kokevansa huonoa omaatuntoa, koska puolisot ovat rasittuneita tilanteesta.

”Puolisoni on meistä se, joka ottaa allergia-asioista enemmän selvää. Tätä kautta hänellä on kompetenssia päättää mille lääkärille menemme seuraavaksi, mitä teemme altistusten kanssa yms. Kodin hoitamisessa olen pyrkinyt olemaan aktiivinen, jotta kuormitus jakautuisi, jos ei tasan, niin tasaisemmin kahden aikuisen välillä. Tiskaaminen ja pyykinpesu ovat minulle helpompia, kuin yrittää saada tankattua itseeni sitä puolisoni jo omaksumaa tietomäärää.”

Puolison jaksaminen

Lähes kaikki vastanneet kertovat olevansa huolissaan puolisoiden jaksamisesta tai ovat olleet huolissaan jossain vaiheessa. He joiden allergia-asiat ovat paremmassa tilassa, heidän puolisonsa jaksavat nyt paremmin. He joiden tilanne on pahana tällä hetkellä kertovat, että tilanne on vaikea. Puolisot jaksavat, koska on pakko jaksaa. Osa vastaajista kertoo, että ovat yrittäneet helpottaa puolison kuormaa tukemalla ja kuuntelemalla.

Eräs isä kertoo, että vaimo on saanut paljon henkistä voimaa Facebook yhteisöistä, joka on auttanut jaksamaan. Toinen isä kertoo, että puolison jaksaminen parani, kun tämä palasi töihin.

”Ensimmäisen lapsen kanssa vaimoni oli kuoleman väsynyt ja totta puhuakseni tilanne oli kuin ruutitynnyri, joka odotti tulitikkua. Mutta niin vain taistelimme ja nyt koen, että hän jaksaa paljon paremmin kaikin puolin.”

Oma jaksaminen ja tukeminen

Tässä tuli suurin hajonta vastauksissa. Osa kokee, että he jaksavat ihan hyvin. Monet kuitenkin kertovat, että jollain tavalla allergiat ovat vaikuttaneet omaan jaksamiseen. Vastauksissa tuli myös esille merkittävää uupumusta ja masennusta. Osa vastaajista koki saavansa riittävää tukea puolisoiltaan ja lähipiiriltään, mutta osa kertoo jääneensä asian kanssa yksin. Pari vastaajaa kertoo, että koko perhe on joutunut pärjäämään täysin omillaan. Vastauksista tuli esille, että oli perheitä, jotka eivät saaneet hoitohenkilökunnalta tarvitsemaansa apua. Myös puolison väsyminen on vaikuttanut negatiivisesti osan vastanneiden jaksamiseen.

”Alkuvaiheessa ajattelin, että minun on pakko jaksaa, koska äiti oli niin uupunut,
että ei minulla ollut varaa väsyä ja se aika menikin oikeastaan sisulla ja eteenpäin työntämällä.”

 Huolet

Puolet vastanneista ei ollut erityisen huolissaan tällä hetkellä mistään allergioihin liittyvistä tekijöistä. Muiden vastanneiden vastauksissa tuli ilmi huolta saako lapsi kaiken tarvitsevansa niukasta ravinnosta ja kasvaako riittävästi, millaiset vaikutukset allergioilla on lapsen loppuelämään, kouluun meneminen ja kouluruokailu mietityttivät ja huolta aiheutti myös mietteet mitä jos allergiat pahenevat tai eivät helpota tulevaisuudessa.

”En ole erityisen huolissani muusta kuin siitä, minkälainen vaikutus tällä kaikella on lapseni loppuelämään. Yritän siis nähdä asiat isossa kuvassa.”

Taloudellinen paine

Monet vastanneet kertovat, että erityisruokavaliot maksavat enemmän, mutta ne eivät ole tuottaneet suurta taloudellista painetta. Monet ovat saaneet talouden tasapainoon, vaikka ruokakulut ovat kasvaneet. Ongelmia on osalla ollut, kun toinen vanhempi on ollut lapsen kanssa kotona. Ruokakulut ovat rajoittaneet hankintoja muutamalla vastaajalla. Eräs vastaajaa kertoi, että lääkkeet ja ruokakulut ovat huomattava rasite perheelle, koska perheessä muitakin rahahuolia.

”Kun jompikumpi meistä on ollut hoitovapaalla, ovat allergiaruokien kustannukset olleet todella huomattavat. Kun olemme molemmat töissä, ei asiasta ole niin suurta huolta.”

Mitä muuta isät halusivat nostaa esiin

Pari vastaajaa kertoi, että allergeenien selvittely on vaikeaa. Osa valmistajista ei osaa/halua kertoa tiettyjen piilonimien taustalla olevia ainesosia. Asiointi ravintoiloissa koettiin myös hankalaksi, koska henkilökunta ei ollut välttämättä ajan tasalla allergeenien suhteen. Esille tuli myös harmitusta lapsen puolesta, kun elämä on rajoittuneempaa.

Vastauksissa tuotiin myös esille pettymystä terveydenhuoltoon. Osa vastaajista koki, että luotto julkisesta terveydenhuollosta ja neuvolatoiminnasta on mennyt kokonaan. Asenteet ovat olleet väheksyviä ja epäammattimaisia. Eräässä vastauksessa kerrottiin, että allergioita ei ollut otettu vakavasti ja vikaa oli etsitty äidistä. Tilanne oli rauhoittunut, kun perhe oli löytänyt yksityiseltä puolelta avun.

Myös syitä allergioiden takana mietittiin ja sitä miksi asiasta ei puhuta enemmän. Toivottiin, että allergia-asioita kokonaisuutena tuotaisiin esille, jotta asia saisi enemmän huomiota.

”Allergisen lapsen saaminen on vienyt melko täysin luoton julkisesta terveydenhuollosta sekä neuvolalaitoksesta. Koen, että niistä ei ole ollut yhtään mitään hyötyä. Lisäksi heidän asenteensa on ollut pääsääntöisesti väheksyvä ja/tai ammattitaidoton. Mikäli vaimo ei olisi onnistunut löytämään ajoissa tukiryhmiä ja pätevää allergialääkäriä, en tiedä miten olisimme selvinneet.”

Pohdintaa

Näiden vastausten perusteella voi todeta sen, että lapsen allergiat vaikuttavat koko perheeseen, niin äitiin, isään kuin mahdolliseen sisarukseen. Pohdinnat ja murheet ovat isillä hyvin samanlaisia kuin mitä äideillä usein on.

Jaksaminen

Isät tuntuvat herkemmin peilaavan omaa jaksamista puolisonsa jaksamiseen. Isät ovat tilanteesta kuormittuneita, mutta kokevat, että heidän tehtävänsä on jaksaa, kun äiti väsyy. Vähäinen ulkopuolinen tuki ei asiassa auta. Tähän tarvittaisiin muutosta. Allergiaperheet tarvitset nykyistä enemmän konkreettista apua. Lapsen allergiat tulisi ottaa tosissaan terveydenhuollossa. Perheitä tulisi myös kuunnella ja ymmärtää nykyistä enemmän neuvolassa ja lääkärissä. Tästä aiheesta kirjoitin vähän aikaa sitten: Allergiat: asenteet ja ennakkoluulot.

Molempien vanhempien jaksamista näin kokonaisvaltaisesti kuormittavassa tilanteessa tulisi myös tukea. Olisi hyvä tarjota mahdollista keskusteluapua, mutta myös erilaiset avut kotiin ovat tarpeen. Kukaan ei voi allergioita poistaa perheeltä sormia napsauttamalla, mutta mahdolliset lastenhoito- ja siivouspalvelut voisivat olla yksi tapa vähentää perheiden kuormittavuutta. Näitä on ikävä kyllä harvoilla kunnilla mahdollisuus tarjota.

Isät ovat selvästi huolissaan puolisoidensa jaksamisesta, joka kuormittaa heidän omaa hyvinvointia. Muuten isät tuntuivat olevan melko vähän huolissaan lapsen tilanteesta. Tässä on ero äitien ja isien suhtautumisessa. Äidit ovat herkemmin murehtijoita ja se syö entisestään heidän voimavaroja. Olen ennenkin puhunut, että turha murehtiminen on huonoksi omalle jaksamiselle. Tässä on oppimisen paikka meille äideille.

Parisuhde

Parisuhteen tilanne on verrannollinen allergiatilanteeseen. Tilanteen ollessa paha, parisuhde kärsii. Kun tilanne on parantunut, on myös parisuhde alkanut voida paremmin. Tämä viestii siitä, että allergia-arki pahimmillaan syö niin isän kuin äidin kaikki energiat, jolloin aikaa ja voimia ei yksinkertaisesti enää jää parisuhteelle. Pahimmillaan tämä voi olla erityisen tuhoisaa perheelle. Tässä tulee esiin jälleen tuen ja avun tarve, koska allergiaperheet ovat valitettavan yksin näiden asioiden kanssa.

Ulkopuolisuuden tunteita ei näissä vastauksissa tullut selvästi esille. Vastauksissa tuli ilmi, että usein allergia-asioiden hoitaminen (lääkärikäynnit, altistukset yms.) ovat äitien vastuulla enemmän. Isät ovat myös pitkälti äitien varassa mitä tulee allergiatietouteen. Äidit hoitavat enemmän lasten lääkärikäyntejä, joten tämä selittäneen, miksi isät eivät ole yhtä perillä allergiaan liittyvistä asioista. Isien kannattaa omien mahdollisuuksien puitteissa päästä myös lääkäreiden vastaanotoille mukaan ottamaan tietoa vastaan, jotta asioista kertominen ei jäisi pelkästään äidin varaan. Tämä voisi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tässäkin kyselyssä useampi isä halusi tuoda esille pettymyksensä julkiseen terveydenhuoltoon liittyen allergia-asioihin. Tämä tuntuu olevan iso ongelma muutenkin allergiapuolella. Tästä myöhemmin (mahdollisesti syksyllä) lisää.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että allerginen lapsi vaikuttaa merkittävästi perheen hyvinvointiin. Äidit että isät väsyvät allergia-arkeen herkästi, jos avun saaminen kestää. Hoidettaessa allergiaperhettä isät ja heidän jaksaminen tulee ottaa yhtälailla huomioon. Perheet tarvitsevat kokonaisuutena tukea ja apua. Ensisijaisen tärkeää on saada apua allergian hoitoon ja heti perässä tulevat muut tukemiset perheille kuten konkreettiset avut kotiin.

Iso, iso kiitos kaikille vastanneille!

(Kuvat ovat otettu Pixabaysta)

Spread the love
  • 81
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
    81
    Shares
Tagged , , , , , , , ,

About Raisa

Hei olen 29 -vuotias, kahden moniallergikko lapsen äiti. Ammatiltani olen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Haluan, että lasten allergioista ja siitä mihin kaikkeen se vaikuttaa yhdessä perheessä, puhuttaisiin nykyistä enemmän. Blogissa kerron meidän arjesta ja taistelusta allergioiden parissa. Samalla annan vinkkejä, joita olen kerännyt niin ollessani äitinä moniallergisille lapsille kuin työnikin puolesta. Pystyt seuraamaan blogia Facebookissa: lapsen tyhjä lautanen ja Instragramissa lapsen_tyhja_lautanen.
View all posts by Raisa →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *