Allergiatietous, Vinkit ja tietoiskut

Allerginen lapsi. Mistä aloittaa?

Tässä on laitettu runkoa mistä aloittaa, kun epäilee lapsella ruoka-aineallergiaa tai allergia on juuri todettu. Vanhempien mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Mistä lähteä liikkeelle? Mistä kannattaa hakea apua? Miten allergioita tutkitaan? Mistä löytää vertaistukea ja tietoa? Mikä on oire/ruokapäiväkirja? Voiko imetysdieetistä olla apua? Mitä, jos lapsi on korvikkeella ja allerginen lehmän maidolle? Mitä todistuksia tarvitaan? Millainen on allergisen lapsen ravitsemus? Näihin kysymyksiin ja muutamaan muuhun löytyy alla vastauksia.

Postauksen sisältö:

  • Oireilu
  • Neuvola
  • Hyvä allergialääkäri
  • Allergiatestit
  • Ravintolisät
  • Vertaistuki
  • Tiedon etsiminen
  • Imetysdieetti
  • Korvikkeet
  • Ravitsemus
  • Oire- ja ruokapäiväkirja
  • Läheiset
  • Todistukset
  • Sisäilmaongelmat?
  • Oma vaisto

Oireilu

Ripulia? Ummetusta? Kiukkuisuutta? Huonoja yöunia? Refluksia? Nieleskelyä? Yskää? Ilmavaivoja? Tukkoisuutta? Silmäoireita? Kasvuhäiriöitä? Veriulosteita? Kipuitkua? Pulauttelua? Pyllyn punoitusta? Näppylöitä? Ihottumaa? Vihreitä ulosteita? Limaisia ulosteita?

Allergiaoire voi olla joku yksittäinenkin oire yllämainituista tai sitten niitä voi olla useampi. Niitä voi olla samaan aikaan tai eri aikaan. Asiaan vaikuttaa moni asia kuten mille lapsi on altistunut, altistuksen määrä ja muoto. Osa oireista voi tulla viiveellä ja osa nopeammin. Lapset ovat yksilöitä ja oireilevat jokainen omalla tavalla. Yllä olevat allergiaoireet ovat yleisimpiä oireita, mutta allergioihin voi liittyä myös paljon muitakin oireita.

Neuvola

Neuvola on ensimmäinen paikka missä vanhemmat ottavat oireet esille. Neuvolasta voidaan tarvittaessa ohjata neuvolalääkärille, joka voi taas tarvittaessa laittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Ikävä kyllä julkisella puolella allergioiden huomaaminen ja diagnosoiminen voi olla puutteellista. Omaa vaistoa kannattaa kuunnella tässä asiassa ja hakea sinnikkäästi apua.

Hyvä allergialääkäri

Perhe säästää aivan valtavasti aikaa ja energiaa, jos he löytävät suoraan hyvän ja osaavan allergialääkärin. Hyvä allergialääkäri on kultaakin kalliimpi. Monet allergiaperheet suosittelevat suoraan hakeutumaan yksityiselle vastaanotolle. Tätä kannattaa harkita vakavasti varsinkin, jos perheellä on vakuutus. Perhettä helpottaa nopea hoitoon pääsy ja saman lääkärin tapaaminen joka kerta. Hyvä allergialääkäri osaa katsoa koko tilannetta kokonaisuutena. Tunnistaa nopean rektion allergiat ja myös suolistoperäiset allergiat. Hän suunnittelee kokonaiskuvan lapsen hoidosta. Aina ravitsemuksesta lääkitykseen ja oireiden hoitoon. Tarvittaessa läääkäri määrää allergiatestit, altistukset ja välttämisruokavalion tai siedätyksen (riippuen allergiasta). Hyvä allergialääkäri kuuntelee vanhempia ja yhdessä perheen kanssa suunnittelee hoidon.

Allergiatestit

Allergialääkärin kautta pääsee erilaisiin allergiatesteihin ja suolisto-oireisiin allergiaepäilyissä otetaan usein myös ulostenäytteitä. Yleisimmät allergiatestit Suomessa ovat IgE-verikokeet ja prick ihotestit. On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikki allergiat eivät näy testeissä. Varsinkin suolistoperäiset allergiat eivät useinkaan näy missään perinteisissä allergiatesteissä.

Ulostenäytteistä usein katsotaan mm. clostridiumin difficelen mahdollisuus, calpro joka kertoo suoliston tulehdustilanteesta ja mahdollinen hiiva. Ulostenäytteistä pystytään tutkimana paljon muutakin, mutta nämä ovat yleisimmät mistä aloitetaan.

”Ruoka-allergian diagnoosi perustuu aina altistus-välttökokeeseen. Epäiltyä ruokaa vältetään 1–2 viikkoa ja vanhemmat pitävät oirepäiväkirjaa. Välttämisvaste on myönteinen, jos esimerkiksi ihottuma tai oksentelutaipumus katoaa. Tämän jälkeen ruoka palautetaan ruokavalioon joko kotona kokeilemalla tai lääkärin luona altistuskokeessa. Jos kokeilupäivän aikana ei kehity selkeitä oireita, jatketaan ruoan antamista kotona. Oireilua seurataan ruokapäiväkirjalla.”

Lasten ruoka-aineallergioiden diagnosoiminen. Allergia-, iho- ja astmaliitto

Altistuksista voi lukea lisää: Allergialapset: altistukset

Ravintolisät

Yleisissä allergiahoitosuosituksissa ei ole vielä otettu kantaa maitohappobakteerien apuun. Yksityisellä puolella usein otetaan allergioiden hoidossa käyttöön mhb:t, koska ongelmat ovat usein suolistossa ja mhb:t uskotaan pystyvän tätä tilannetta korjaamaan. Sopivan mhb:n löytäminen voi viedä oman aikansa. Tarvittaessa voi teettää erilaisia ulostenäytteitä, joista tutkitaan suoliston bakteerikantaa, jolloin nähdään mitä bakteereita suolisto tarvitsee lisää.

Lapsella saattaa olla myös hyvin niukka ruokavalio, jolloin tarvitaan erilaisia ravintolisiä. Näihin ottaa kantaa ammattilainen.

Vertaistuki

Vertaistuesta saa monesti apua ja voimia sekä myös vinkkejä. Facebookista löytyy useampi vertaistukiryhmä kuten:
Allergialapset vertaistukiryhmä
Allergialasten vanhemmat
Imetysdieettaajat
Refluksilapset ry
Vanhempien allergialasten perheet

Muilta vanhemmilta voi saada vinkkejä esimerkiksi hyvän allergialääkärin löytämiseen ja välillä ihan vain ruokaresepteihin apuja.  Monilla paikkakunnilla kokoontuu myös allergiavanhempia yhteen tietyin väliajoin. Vertaistuki voi auttaa myös jaksamiseen, kun ymmärtää, että ei ole yksin näiden asioiden kanssa.

Tiedon etsiminen

On suositeltavaa ottaa perustiedot allergioista haltuun. Millainen on allergioiden syntymekanismi? Miten allergioita testataan ja hoidetaan? Millaisia oireita erilaiset allergiat voivat aiheuttaa? Mitä ovat ristiallergiat? Mitä eroa on IgE- ja IgG -välitteisillä allergioilla jne. Tärkeää on myös opetella allergisoivan aineen piilonimet. Esimerkiksi maissia löytyy mitä ihmeellisimpien tuotteiden takaa. E-koodien takana voi myös olla allergisoivia ruoka-aineita.

Tietoa löytyy hyvin mm. allergialapset ry:n , refluksilapset ry:n ja allergia- iho- ja astmaliiton sivuilta.

Imetysdieetti

Jos vauva on pelkällä rintamaidolla ja epäillään allergiaa, voi imetysdieetti auttaa. Tässä kohtaan voi tulla ongelmaksi, että osa hoitohenkilökunnasta ei usko imetysdieetin toimivuuteen, mutta monet perheet ovat saaneet tästä avun. Osaava allergialääkäri antaa tähän oman ohjeistuksen. Osa äideistä aloittaa tämän itse. Yleisempiä allergioita aiheuttavia ruoka-aineita ovat gluteeni, maitoproteiini, kananmuna ja soija. Tähän asiaan kannattaa paneutua hyvin.

(Itse olen kokenut helpommaksi kerralla ottaa enemmän ruoka-aineita pois ja vauvan oireiden helpottaessa palauttanut yhden ruoka-aineen kerralla takaisin ruokavaliooni. Näin ei tule ongelmaksi se, että jos lapsi on esim. gluteenille ja maidolle herkkä jolloin pelkkä maidon poisto ei auta vaan siihen pitää kaverina poistaa myös gluteeni.)

Lue myös: Kun äiti ei syö lapsen vuoksi (imetysdieetti)

Korvikkeet

On mahdollista, että lapsi on allerginen lehmänmaidolle, jolloin tavallisimmat kaupan korvikkeet eivät sovi. Todennäköisesti, jos kyseessä on maitoallergia, tarvitsee perhe apteekista myytäviä erityiskorvikkeita. Näihin tarvitaan resepti. Jos lapsi on maissille ja lehmänmaidolle allerginen, Suomesta ei ikävä kyllä löydä maissitonta ja maidotonta korviketta. Sopivan korvikkeen löytäminen voi viedä aikaa.

Ravitsemus

Jos lapsella on epäilys monista allergioista tai perheelle jo yksittäinen allergia tuntuu vaikealta, on hyvä etsiä perheelle oma ravintoterapeutti tai muu jolla on osaaminen allergisen lapsen ravitsemuksesta. Hänen ja lääkärin kanssa on hyvä suunnitella yhdessä lapsen ravitsemus. On tärkeää, että lapsi saa ruokavaliostaan kaiken tarvitsemansa.

Nyrkkisääntönä voisi pitää, että jos kyseessä on moniallergikkolapsi, ensimmäinen tavoite olisi saada jokaisesta ruokaryhmästä yksi sopiva eli liha, kasvis, hedelmä/marja, öljy ja vilja. Näillä pääsee jo pitkälle, vaikka vanhemmasta 4-5 ruoka-aineen ruokavalio voi tuntua erittäin niukalle ja pienelle. Allergialääkäri usein huolehtii, että lapsesta seurataan ravitsemuslabroja. Tällöin tiedetään saako lapsi riittävästi ravinnostaan tarvitsemansa ja imeytyvätkö kaikki ruoka-aineet hyvin.

Jos kyseessä on vauva, jolla vasta epäillään allergioita, kannattaa kiinteät aloittaa varovaisesti. Kannattaa ottaa rauhalliseen tahtiin uusia ruoka-aineita mukaan ja seurailla vointia. Näin on helpompi yhdistää allergisoiva ruoka-aine ja oireet.

Oire- ja ruokapäiväkirja

Allergioiden epäilyvaiheessa kannattaa aloittaa oire- ja ruokapäiväkirjan täyttö. Tähän kirjataan joka päivä ruokailut ja lääkkeet ylös. Jos äiti imettää, on hyvä kirjata myös äidin syömiset ylös. Lisäksi siihen tulee kirjata lapsen oireet. Millainen on yleistila (kiukkuinen? Hyväntuulinen? Itkuinen?), nukkuminen, ihon kunto, mahdolliset refluksioireet, ulosteenlaatu (ummetus, ripuli, väri, limaisuus, ulostamiskerrat).

Tämä helpottaa hahmottamaan mahdollisten allergiaa aiheuttavien ruoka-aineiden löytämisen.

Tässä yksi hyvä tapa täyttää päiväkirjaa.

Läheiset

Läheisille on erityisen tärkeää kertoa viimeistään, kun allergiat ovat todettu (tavalla tai toisella), että mistä on kyse. Mitä tapahtuu, kun lapsi altistuu allergisoivalle ruoka-aineelle? Miksi lapselle ei voi mahdollisesti antaa edes pientä palaa allergisoivaa ruokaa? Miten allergioita hoidetaan jne… Pyri olemaan mahdollisimman avoin asiasta ja yrittä tuoda tietoutta eteenpäin. Läheisiä kannattaa myös muistuttaa, että perhe ei kaipaa ihmettelyä ja voivottelua. Perhe kaipaa tukea ja kannustusta. Joskus, jos mahdollista, voi olla hyvä ottaa esim. lääkärin vastaanotolle lapsen kanssa paljon tekemisissä olevat läheiset.

Isompien lasten kohdalla läheisiä kannattaa myös muistuttaa miten puhuvat lapsen läsnäollessa. ”Voi voi etkö voi syödä tätäkään?” ei ole paras tapa suhtautua asiaan.

Todistukset

Allergioista tarvitaan todistuksia Kelaa varten, jos lapselle tarvitaan erityiskorvikkeita. Tätä varten tulee käydä maitoaltistuksessa, johon lääkäri laittaa lähetteen. Tämän jälkeen voi saada B-lausunnon, joka toimitetaan Kelaan. Vasta tämän jälkeen on oikeutettu korvaukseen korvikkeista. Huom. jos lapselle ei sovi hydrolysoidut (pilkotut) korvikkeet, vaatii Kela kaksi maitoaltistusta: tavallinen korvike ja hydrolysoitu korvike.

Päiväkotiin tarvitaan myös todistus allergioista. Todistuksen kirjoittaa lääkäri päiväkotia varten. Vammaistukea on mahdollista saada, jos lapsella on anafylaksian vaara maidosta tai viljoista. Vammaistukea varten tulee ensin käydä altistuksessa, jossa todetaan anafylaksian vaara, jonka jälkeen lääkäri kirjoittaa C-todistuksen. Tämän jälkeen Kelaan lähetetään alle 16 –vuotiaan vammaistukihakemus ja C-todistus.

Lue lisää Kelan etuuksista täältä

Sisäilmaongelmat?

Erilaiset mahdolliset sisäilmaongelmat kannattaa pitää mielessä, jos lapsella on epämääräisiä oireita tai paljon allergioita. Homeet voivat olla yksi selittävä syy. Eli jos yhtään epäilet näiden mahdollisuutta asuinympäristössäsi, kannattaa asia tutkia tarkasti. Facebook ryhmästä Allergia- ja homelapset saa paljon tietoa, vinkkejä ja vertaistukea.

Oma vaisto

Luottakaa  omaan vaistoon. Jos on yhtään olo, että lapsella ei kaikki ole hyvin, etsikää apua. Liian usein kuulee tarinoita, joissa perheen lapsen allergiat ovat tulleet ilmi vasta 2-3 -vuotiaana. Siinä on liian monta vuotta kärsimystä niin lapselle kuin koko perheelle. Joskus vaatii vanhemmilta todella paljon, että he saavat apua lapselleen. Vertaistuella ja hyvällä allergialääkärillä pääsee tässä asiassa jo pitkälle.

Lapsen itkulle on aina syy.

Katso myös:
Vauvan itkuisuus. Ilmavaivat, refluksi vai allergia?
Nettisivuja allergiaperheille
Allergiamyytit: totta vai tarua?

Spread the love
  • 11
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
    11
    Shares

About Raisa

Hei olen 29 -vuotias, kahden moniallergikko lapsen äiti. Ammatiltani olen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Haluan, että lasten allergioista ja siitä mihin kaikkeen se vaikuttaa yhdessä perheessä, puhuttaisiin nykyistä enemmän. Blogissa kerron meidän arjesta ja taistelusta allergioiden parissa. Samalla annan vinkkejä, joita olen kerännyt niin ollessani äitinä moniallergisille lapsille kuin työnikin puolesta. Pystyt seuraamaan blogia Facebookissa: lapsen tyhjä lautanen ja Instragramissa lapsen_tyhja_lautanen.
View all posts by Raisa →

4 thoughts on “Allerginen lapsi. Mistä aloittaa?

    1. Kiitos! Olen juuri alkanut tekemään luonnosta mistä tunnistaa allergiat. Katsotaan milloin on julkaisukelpoinen 😀

  1. Oispa tällainen koonti ollut reilut 9v sitten kun allergiataipale aloitettiin! Mulla on 9v moniallerginen poika. Edelleen mennään ”Sallitut” – listalla, sen verran vaikeat allergiat.
    Yksi hyvä fb-palsta on myös RuokaRajoitteiset! Todella hyviä ruoka-ja reseptivinkkejä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *